Maatalouden alueellisen vesienhallinnan laskenta-alusta (MAVELA)
Hanke toteutetaan kahtena osahankkeena:
1) FLUSH-mallin kehittäminen:
a. Laskenta-alustan automatisointi
Ensimmäinen vaihe keskittyy laskenta-alustan tekniseen toteutukseen, digitaalisen kaksosen luomiseen tutkittavasta kohteesta, sekä vesienhallintamenetelmien monipuoliseen kuvaukseen osana FLUSH-mallia. Laskenta-alusta tulee hyödyntämään hankkeessa toteutettua maaperäkirjastoa simuloitavan kohteen maaperän hydraulisten ominaisuuksien parametrisoinnissa. Skenaariotulosten perusteella voidaan vertailla, kuinka esimerkiksi pohjavedenpinta, pellon vesitase sekä valuntakomponentit muuttuvat eri kuivatusmenetelmillä.
b. Kuivatusalueen vesienhallinnan sovellus
Toisessa vaiheessa sovelletaan ensimmäisen vaiheen tuotosta eli automatisoitua laskenta-alustaa muodostamalla digitaalinen kaksonen Sievissä sijaitsevalle Korvenojan kuivatusalueelle. Kuivatusalueen vesienhallinta pitää sisällään toimenpiteet niin pellolla (esim. säätösalaojitus ja salaojakastelu) kuin peruskuivatusuomassa (valtaojan padotus), mikä vaikuttaa pelloilla toteutettavaan paikalliskuivatuksen toimintaan. Ensimmäisessä vaiheessa kehitetyn automaattisen laskenta-alustan toimivuutta arvioidaan vertaamalla simulaatiotuloksia ympäröiviltä pelloilta ja uomasta, pohjavedenpinnan korkeusmittauksiin eri etäisyyksiltä uomasta sekä uoman vedenkorkeuteen padotuskohdassa.
2) Maaperäkirjaston toteuttaminen:
Maaperäkirjaston maalajikohtaiset hydrauliset ominaisuudet kuten vedenpidätyskyky ja -johtavuus arvioidaan olemassa olevien maalajikarttojen maalajeille hyödyntäen olemassa olevia maaperän koostumus- ja rakennemäärityksiä sekä niin kutsuttuja pedotransfer-funktioita. Näillä funktioilla voidaan arvioida maaperän hydrologisia sekä muita ominaisuuksia yksinkertaisten maaperämääritysten kuten lajitekoostumuksen ja orgaanisen aineksen pitoisuuden avulla, ja niitä on kehitetty runsaasti eri puolilla maailmaa. Hankkeessa tuotetaan suomalaisia maita kuvaavia pedotransfer-funktioita, joilla puolestaan tuotetaan FLUSH-mallille käyttökelpoista aineistoa maaperän parametrisointia varten. Tuotettavassa maaperäkirjastossa maalajikohtaiset hydrauliset ominaisuudet esitetään tilastollisesti ja todennäköisyysjakaumina. Pedotransfer-funktioiden soveltamisessa kohteissa, joista mittaustuloksia ei ole saatavilla, hyödynnetään maaperäkarttoja.
Hanke toteutetaan yhteistutkimushankkeena vuosina 2023–2025. Hankkeen osapuolet ovat: Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Aalto yliopisto ja Sven Hallinin tutkimussäätiö sr. Salaojituksen tutkimusyhdistys ry vastaa hankkeesta ja sen vastuullinen johtaja on Salaojayhdistys ry:n toiminnanjohtaja Olle Häggblom.
Hanketta rahoittavat ympäristöministeriö (Vesiensuojelun tehostamisohjelma), Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (maa- ja metsätalouden vesienhallinta) ja Salaojituksen Tukisäätiö sr sekä hankkeeseen osallistuvat laitokset.
