TUTKIMUS
Salaojituksen tutkimusyhdistys koordinoi salaojitusta ja pellon vesitaloutta käsitteleviä yhteistutkimushankkeita. Viime vuosina hankkeisiin ovat osallistuneet Salaojayhdistys ry, Luonnonvarakeskus (Luke), Aalto-yliopisto, Sven Hallinin tutkimussäätiö sr, Helsingin yliopisto ja Suomen ympäristökeskus. Tutkimusyhdistyksen koordinoimat käynnissä olevat hankkeet on esitelty alla. Aikaisemmista tutkimuksista on tietoa täällä.
VESITALOUDEN HALLINTA MAATALOUSVALTAISILLA VALUMA-ALUEILLA (VESIMA) 2023-2024
Vesitalouden hallinta maatalousvaltaisilla valuma-alueilla (VESIMA) -hanke päättyi lokakuun lopussa 2024. Hankkeessa kehitettiin valuma-aluelähtöisen suunnittelun tueksi käytännön suunnitteluohjeita ja selvitettiin eri ojitusratkaisujen vaikutuksia kasvintuotantoon ja ympäristöön. Lisää tutkimuksesta
MAATALOUDEN ALUEELLISEN VESIENHALLINNAN LASKENTA-ALUSTA (MAVELA) 2023-2025
MAVELA-hankkeen tavoitteena on edistää maatalousalueiden vesienhallinnan suunnittelua aluelähtöisesti ja varautumista tulevaisuuden ilmasto-olosuhteisiin kuten erilaisiin ääri-ilmiöihin, rankkasateisiin ja kuivuusjaksoihin. Osahankkeessa 1 laaditaan vesienhallinnan parissa työskenteleville suunnattu työkalu, jolla voidaan tarkastella yksittäisen pellon, kuivatusalueen tai valuma-alueen vesienhallintaa. Laskentatyökalu toimii eräänlaisena digitaalisena kaksosena, joka integroi havaitun datan simulointimalleihin, ja jonka avulla eri käyttäjäryhmät voivat saada tarvitsemansa käytännön informaation tarkasteltavasta alueesta. Laskenta-alusta tuottaa ajantasaista tietoa kohteen vesienhallinnasta. Ajankohtainen tieto vesitaseesta ja hydrologisesta tilasta edesauttaa suunnittelemaan vesienhallinnan sopeutumista tuleviin sääolosuhteisiin. Laskenta-alustalla voidaan tulevaisuudessa arvioida tietyn pellon vesitaloutta ilman intensiivistä mittaustoimintaa.
Laskenta-alustaa varten osahankkeessa 2 toteutetaan maaperäkirjasto, joka kokoaa yhteen eri seurannoista ja tutkimushankkeista kerättyjen maanäytteiden (tuhansia mittauspisteitä) ominaisuudet. Kirjastoa voidaan hyödyntää mallisovellusten parametrisoinneissa ja sen tiedot ovat yhdistettävissä maalajikarttoihin, jolloin voidaan luotettavammin huomioida eri maalajien ominaisuudet laskennassa. Laskenta-alusta yhdessä maaperäkirjaston kanssa tuottaa tietoa pelto-, kuivatus- ja valuma-alueiden vesienhallintaan ja auttaa suunnittelemaan toimivia vesienhallintakokonaisuuksia eri alueille. Lisää tutkimuksesta
REWATER 2024-2027
Ilmaston lämpeneminen ja lisääntyvät sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat ja kuivuusjaksot, uhkaavat ruokaturvaa ja veden saatavuutta. REWATER-hankkeen tavoitteena on vastata ilmastonmuutoksen aiheuttamiin maatalouden vesienhallinnan haasteisiin kehittämällä älykkäitä ja helposti saatavilla olevia ICT-pohjaisia vesienhallintaratkaisuja kestävän maatalouden tueksi.
Hankkeessa kerätään kenttädataa maatalouden vesienhallinnasta ja arvioidaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia sadontuottoon sekä mukautetaan simulaatiomalleja vesienhallinnan tutkimiseen muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Kenttäkokeita tehdään pilottialueilla Suomessa ja Ruotsissa, missä testataan älykkäiden kuivatus- ja kastelujärjestelmien toimivuutta. REWATER-hanke edistää tehokkaiden vesienhallintajärjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa yhdessä sidosryhmien kanssa Suomessa ja Ruotsissa.
Hanke toteutetaan neljänä työpakettina, jotka liittyvät tiivisti yhteen:
- Ensimmäinen työpaketti keskittyy ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioimiseen maataloudessa keräämällä ja analysoimalla havaintodataa. Työpaketissa asennetaan uusia seuranta-antureita koealuilla Suomessa ja Ruotsissa ilmasto- ja maaperätiedon keräämiseksi. Lisäksi hyödynnetään aikaisemmin kerättyä dataa esimerkiksi sademääristä, lämpötiloista, maaperän kosteudesta ja sadontuotosta. Kenttädataa kerätään kolmelta koealueelta: Sievistä ja Tyrnävältä Suomessa sekä Öjebynistä Ruotsissa. Kerätyn datan avulla mallinnetaan maatalouden vesijärjestelmiä ja kootaan ilmastonmuutosskenaarioita arvioimaan sademäärien ja lämpötilojen tulevia muutoksia.
- Toinen työpaketti keskittyy kenttäkohtaisten mallien luomiseen, jotka simuloivat maaperän kosteusolosuhteita sekä arvioivat kuivatus- ja kastelutarpeita eri valuma-alueilla. Mallit huomioivat kylmien alueiden erityispiirteitä ja hyödyntävät ilmastoskenaarioita tulevien vaikutusten arvioinnissa. Työpaketissa hyödynnetään työpaketin 1 koekenttien mittaustuloksia.
- Kolmannessa työpaketissa tavoitteena on älykkään Dr-Ir-St (kuivatus, kastelu, säilytys) -järjestelmän toteuttaminen pilottimittakaavassa ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi. Hankkeessa kehitetään IoT-pohjainen automaatiojärjestelmä optimoimaan maatalouden vesienhallintaa. Järjestelmä tukee kiertotalouden periaatteita hyödyntämällä maatalousalueen veden uudelleenkäyttöön sekä aurinkopaneeleilla toimivia vähävirtaisia laitteita. Järjestelmää pilotoidaan koekentillä Suomessa sekä Ruotsissa. Tavoitteena on arvioida järjestelmän tehokkuutta, kestävyyttä ja laajennettavuutta eri ilmasto- ja maatalousolosuhteissa.
- Neljännessä työpaketissa laaditaan tiedotussuunnitelma hankkeen tulosten levittämiseksi. Lisäksi pyritään edistämään rajat ylittävää tiedonvaihtoa projektimaiden välillä, jotta paikallinen tieto ja parhaat käytännöt leviäisivät tehokkaammin.
REWATER-hanke toteutetaan yhteistutkimushankkeena vuosina 2024–2027. Hankkeen vastuullinen organisaatio on Oulun yliopisto, ja sen muut osapuolet ovat Salaojayhdistys ry, Salaojituksen tutkimusyhdistys ry, Aalto-yliopisto, Hushållningssällskapet i Norrbotten-Västerbotten ja Sveriges Lantbruksuniversitet. Hanketta rahoittaa Salaojituksen Tukisäätiö sr sekä EU:n Interreg Aurora -ohjelma, joka tukee rajat ylittävää yhteistyötä Pohjoismaissa ja Itämeren alueella erityisesti innovaation, kestävän kehityksen ja kilpailukyvyn edistämiseksi. Tarkemmin Interreg Aurora -ohjelmaan pääset tutustumaan Interreg Aurora – New programme for cross-border cooperation 2021–2027
